”Olette Suomesta, wau! Teillähän on Ilkka Hanski, alamme yksi merkittävin tutkija”, australialainen mies, myös huippututkija, selittää innoissaan. Samaan hengenvetoon hän suosittelee seuraamaan lupaavana pitämäänsä suomalaista nuorta tutkijaa, jonka aihe on biodiversiteetin merkitys ihmisterveydelle.
Olimme ekologin kaiman Ilkan, siis mieheni, kanssa St.Louisissa kolmen päivän workshopissa, ja yhdessä australialaisen biodiversiteettitutkijan ja 15 muun ekologin, tutkimustilan omistajan tai tiedevaikuttajan kanssa perustamassa Eco Health Networkia. Onneksi saimme kokea voimaannuttavan yhteistyön, mission ja kohtaamisen energian ennen koronaa. Kaikki sujuu helposti etänä, kun olemme kerran päässeet samalle taajuudelle kasvotusten. Oli ilo esitellä itsensä suomalaisena ja kertoa mitä teemme Qvidjan koetilalla, ja miten koetamme maa- ja metsätalouden keinoin lisätä luonnon kukoistusta. Mottomme on: annamme luonnolle tilaa toimia.
Jokaisella, joka omistaa peltoa, metsää tai vesialueita, on valtaa. Valtaa vaikuttaa, yrittääkö lisätä luonnon monimuotoisuutta. Meillä on tavoitteena testata, kehittää ja vivuttaa omien maidemme ja merialueidemme esimerkkiä, jotta työ olisi sujuvampaa kaikille niille, jotka omistavat palan luontoa, ja haluavat jättää omistuksensa paremmassa kunnossa jälkipolville.
Qvidjan mailla on meneillään mittava tutkimuskokonaisuus. Tutkimuskohteena ovat mm. maaperän mikrobiologia ja prosessit, ravinteiden hyödyntäminen ja huuhtoumariskin vähentyminen, hiilisyötteet maaperään, peltomaan ja ilman vuorovaikutus ja vaikutus vedenkiertoon, sekä ruokavalion ja mikrobien suhde hevosilla.
Tutkimukset ovat riippumattomien tutkijoiden ja tutkimuslaitosten tekemiä, ja käynnistämme uusia poikkitieteellisiä avauksia mahdollisimman korkealla tieteellisellä tasolla. Vain ymmärtämällä laajasti kokonaisuuden voimme löytää toimia, joilla maa- ja metsätalous voisi olla harmoniassa, ei konfliktissa, luonnon kanssa.
Qvidja on BSAG-säätiömme ja Ilmatieteenlaitoksen yhdessä käynnistämän Carbon Action -alustan tieteellinen lippulaivatila. Itämeren päästöihin, ilmastomuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen tulisi siis etsiä yhteisiä ratkaisuja. Parhaimmassa tapauksessa, kuten Carbon Actionissa, kaikki kolme yhdistyvät. Vesistöt hyötyvät ensimmäisenä, kun ekosysteemi on kunnossa ja pidättää ravinteita.
Miksi katse maaperään? Maaperä varastoi enemmän hiiltä kuin koko ilmakehä ja kasvillisuus yhteensä. Maanpinnan alta löytyy myös 25% biodiversiteetistä (joskin vielä suurelta osin tuntemattomana), ja maanpäällinen monimuotoisuus on voimakkaasti yhteydessä maanpinnan alaisen monimuotoisuuden kanssa.
Hiilen määrä planeetallamme on rajallinen ja muuttumaton. Kysymys on siitä, missä hiili on, ja missä muodossa se esiintyy. Yhtä olennainen on veden häiriötön kiertokulku. Hiilen ja veden kiertokulkujen täytyisi olla tasapainossa. Tämän turvataksemme tarvitsemme toimivia ekosysteemejä.
Carbon Action tuo yhteen viljelijät, neuvojat, tutkijat, yritykset ja päätöksentekijät. Suomen mailla ei maailmaa pelasteta, mutta voimme kyllä olla esimerkki systeemisestä muutoksesta.
Uudistavat viljelymenetelmät ovat monihyötyisiä: ne parantavat maaperän kasvukuntoa, sitovat hiiltä, lisäävät luonnon monimuotoisuutta, vähentävät päästöjä vesistöihin, ja parantavat viljelyn tuottavuutta. Samaan aikaan edistetään ruoantuotannon sietokykyä muuttuvassa ilmastossa.
Tärkeänä tavoitteena on kehittää käytännöllinen järjestelmä, jolla hiilensidontaa ja ilmastovaikutuksia voidaan määrittää ja todentaa. Todentaminen on tarpeen ilmastopolitiikan ohjaamiseksi ja viljelijöiden tulosperusteisten kannustimien kehittämiseksi.
Hankkeessa on mukana 100 viljelijää, joiden koelohkoilla testataan viljelytoimenpiteitä ja jaetaan kokemuksia, mukaan lukien vaikutuksista maaperän kasvukuntoon ja satoihin. Yksityiskohtaisten peltokokeiden kautta tutkitaan vaikutuksia hiilen virtauksiin ja sitoutumiseen, samalla kehittäen viljelijöiden ammatillista osaamista ja motivaatiota.
Tutkimustulokset kiinnostavat myös yrityksiä: liittyminen Carbon Action -yritysalustaan auttaa yrityksiä kehittämään heidän toimitusketjujaan ja vastaamaan kestävien tuotteiden lisääntyneeseen kysyntään. Liiketoiminnalla on valtava potentiaali edistää regeneratiivisten viljelymenetelmien käyttöönottoa.
Muutos syntyy tekemällä ja yhdessä kehittämällä – opimme matkan varrella ja lisäämme osaamista heti kun huomaamme aukon kokonaisuudessa. Mukaan mahtuu, tervetuloa.
Samalla tavoin kuin Carbon Action yhdistää satoja maanviljelijöitä, myös Ilkka Hanskin luontoverkon kaltaisia metsäluonnon turvaavia verkostoja voisi syntyä paikallisten yhteistyöllä eri puolille Suomea.
Maa, ilma ja vesi liittyvät kaikki toisiinsa. Toivottavasti saamme Carbon Actionin maaperäntyön jatkoksi hiilen, mikrobien, ja biodiversiteetin kokonaisuuden vielä Itämeritutkijoiden kanssa.
Ja kuinkas ollakaan, törmäsin äskettäin Helsingin yliopiston Tvärminnen Itämeren tutkimusasemalla espanjalaiseen tutkijapariskuntaan, jotka esittelivät suloista poikavauvaansa. Pieni mustatukkainen Ilkkahan siinä uinui, kunnianosoituksena jälleen Hanskin perinnölle. Saara Kankaanrinta
Ympäristövaikuttaja
Hallituksen puheenjohtaja, BSAG Säätiö
Puheenjohtaja, Carbon Action